Ohjeet

Eetoksen kirjoitusohjeet käsikirjoitusten tarjoajille

Yleisiä ohjeita

Kirjoitukset laaditaan ilman tekstikäsittelyohjelmien asettelutoimintoja (esim. tavutus ja tasaus).

Leipätekstissä ja otsikoissa käytetään samaa fonttia ja fonttikokoa (esim. Times New Roman 12 pt tai vastaava perusfontti). Otsikoita ei numeroida.

Rivivälinä 1,5. Kirjallisuusluettelot rivivälillä 1,0.

Teksti lähetetään doc-, docx- tai rtf-tiedostona.

Tekstissä mainittujen teosten (mm. kirjat, lehdet, elokuvat jne.) nimet kursivoidaan, kun taas esimerkiksi yksittäisten runojen, novellien ja artikkelien nimet ilmoitetaan lainausmerkeissä (suomenkielisessä tekstissä sekä aloittava että lopettava lainausmerkki osoittavat aina alaspäin: ”Runon nimi”). Lähdeluettelossa ei käytetä lainausmerkkejä, ks. ohje alla.

Jos kirjoituksissa suomennetaan sitaatteja ja käännös on kirjoittajan oma, lähdeviitemerkintä noudattaa muotoa (Girard 1982, 24−25; suom. TK)

Käsitteet tai sanat, joita halutaan painottaa, kursivoidaan. Lihavointia ja alleviivausta ei käytetä.

Jos jonkin käsitteen outoutta tai erilaista käyttötapaa halutaan korostaa, voidaan käyttää lainausmerkkejä (”). Samoin kuin muita lainatessa.

Mahdollisille kuville ja taulukoille osoitetaan paikka tekstissä omalla rivillään. Kuvat ja taulukot numeroidaan (Kuva 1 jne.) ja niille kirjoitetaan kuvateksti. Kuvat toimitetaan erillisessä tiedostossa mieluiten jpg-formaatissa. Kuvien resoluution on hyvä olla vähintään 300 pikseliä/tuumalla 1:1-koossa eli julkaisukoko. Kuvat voi myös toimittaa mahdollisimman hyvälaatuisina kustannustoimittajalle tai taittajalle, joka tekee kuvankäsittelyn.

Viitteiden käyttö ja lainausten muotoilu

Lähdeviitteen tiedot laitetaan sisäviitteisiin. Sisäviitteessä käytetään sitä vuosilukua, joka on
kirjoittajan käyttämän teoksen ilmestymisvuosi. Alkuperäinen ilmestymisvuosi mainitaan lähdeluettelossa (ks. ohje alla). Sisäviitteen merkintätapa on seuraavan mallin mukainen:

(Husserl 1977, 14)
(Soikkeli 2002, 15–16)
(Petersson ja Hellström 2003, 54)
yli kolme kirjoittajaa: (Herkman ym. 2006)

Jos tekstissä esiintyy kirjoittajan nimi, tulee viite heti perään: Husserl (1977, 22)

Mikäli samassa kohdassa viitataan useaan lähteeseen, ne erotetaan toisistaan puolipisteellä (Husserl 1977, 14; Korsisaari 2006, 285−286).

Jos sitaatti on yli kolme riviä pitkä, se merkitään sisennettäväksi. Sitaatin sisältä poistettu tekstikohta merkitään (…).

HUOM: Mahdolliset loppuviitteet merkitään arabialaisin numeroin (1 jne.) yläindeksiin. Jos viitenumero tulee virkkeen loppuun, indeksinumero tulee pisteen jälkeen. Loppuviitteet liitetään tekstin loppuun ennen lähdeluetteloa.

Lähdeluettelosta

Lähdeluettelo liitetään tekstin loppuun (viitteiden jälkeen) otsikolla Lähteet.

Lähdeluettelossa mainitaan tiedot seuraavassa järjestyksessä: tekijä, ilmestymisvuosi, teoksen nimi, (teoksen alkukielinen nimi ja alkukielisen version ilmestymisvuosi), (toimittaja), (kääntäjä), kustantajan kotipaikka (suomeksi, jos käännös on olemassa), kustantamo, (julkaisusarja). Kokoomateosten ja tieteellisten lehtien artikkelin kohdalla mainitaan myös sivunumerot. Aikakauslehtien ja sanomalehtien yms. kohdalla mainitaan lehden ilmestymispäivämäärä lehden nimen jälkeen (ks. esimerkki alla).

Jos kirjoittajia on useampi, väliin tulee ja-sana, useampien julkaisupaikkojen väliin &-merkki.

Verkkolähteiden kohdalla mainitaan verkko-osoite ja päivämäärä, jolloin lähde on tarkistettu. Sähköisistä tietokannoista ladattujen pdf-artikkelin kohdalla osoitetta ja päivämäärää ei tarvita.

Samanvuotiset lähteet samalta tekijältä erotellaan kirjaimin: 2009a, 2009b, 2009c.

Esimerkkejä:

– monografia:

Probyn, Elspeth 1996. Outside Belongings. Lontoo & New York: Routledge.

Anderson, Benedict 2006 (1983). Imagined Communities. Reflections on the Origin and Spread of Nationalism. Lontoo: Verso.

Ashcroft, Bill, Gareth Griffith ja Helen Tiffin 1991. The Empire Writes Back. Theory and Practice in Post-Colonial Literatures. Lontoo: Routledge.

– tieteellinen artikkeli lehdessä ja antologiassa:

Barnaby, Edward 2008. The Realist Novel as Meta-Spectacle. Journal of Narrative Theory 38(1), 37−59.

Archer, Toby ja Leena Malkki 2013. Miten terrorismin ja radikalisoitumisen vastaisesta toiminnasta tuli tärkeä kysymys Suomessa. Tuomas Martikainen ja Marja Tiilikainen (toim.), Islam, hallinta ja turvallisuus. Turku: Eetos, 79–108.

Ahmed, Sara 2010. Happy Objects. Melissa Gregg ja Gregory J. Seigworth (toim.), The Affect Theory Reader. Durham, NC: Duke University Press, 29–51.

Nichols, Bill 2005. The Voice of Documentary. Alan Rosenthal ja John Corner (toim.), New Challenges for Documentary. (Julkaistu alun perin: Film Quarterly 36(3), 1983, 17–30.) Manchester & New York: Manchester University Press, 17–33.

– suomennettu monografia:

Berger, Peter L. ja Thomas Luckmann 1998. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Tiedonsosiologinen tutkielma. [The Social Construction of Reality, 1996.] Jälkisanat Tapio Aittola ja Vesa Raiskila. Käänt. ja toim. Vesa Raiskila. Helsinki: Gaudeamus.

– internet-lähde:

Melender, Tommi 2012. Neu-ro-maani. Antiaikalainen 29.9.2012. http://antiaikalainen.blogsopt.fi/2012/09/neu-ro-maani.html (30.8.2013).

House of Lapland 2017. Elokuvia Rovaniemeltä käsin. https://www.lapland.fi/fi/live-in-post/elokuvia-rovaniemelta-kasin/ (20.7.2017).

– arkistolähteet ja haastattelut:

Kansallisarkisto, Helsinki
Makkonen, Marja. 2.3.2011 (Vappu Kannas, puhelinhaastattelu).

Työväen Arkisto, Helsinki
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluetoimikunnan pöytäkirjat (SDP ptmk. ptk.)

Presidentti Tarja Halonen 21.1.2017 (aineisto tekijän hallussa).